Poláradutkančállingoddi (Polarforskningssekretariatet) lea stáhtalaš eiseváldi man bargu lea ovttastahttit ja organiseret ruoŧa poláradutkama. Dat mearkkaša earret iežá čuovvulit ja plánet dutkan- ja ovdánahttinbarggu ja maid organiseret ja jođihit dutkanmátkkiid Arktisii ja Antarktisii.

Poláradutkančállingoddi lea oktaráđđeeiseváldi Oahpahusdepartemeantta vuolde. Njuolggadusreivves čilgehuvvo doaibma maid Poláradutkančállingoddi galgá jođihit jagis. Dutkanplánemis čállingoddi ovttasbargá Dieđalašvuođaráđiin (Vetenskapsrådet). Poláradutkančállingoddi addá maid lobiid olbmuide geat galget guossidit dahje bargat Antarktisis.

Poláradutkančállingoddi ovttasbargá gaskariikkalaš poláraorganisašuvnnaiguin ja čuovvu ja juohká dieđuid dan dutkama birra mii dahkko poláraguovlluin sihke Ruoŧas ja gaskariikkalaččat. Daid bohtosiid maid dutkit ožžot mátkkiin juhkkojuvvo iežá dutkiide, eiseválddiide, organisašuvnnaide ja almmolašvuhtii.

Dutkan

Poláradutkančállingoddi bargá addit ruoŧa dutkiide vejolašvuođa guovlluide Arktisis ja Antarktisis. Dutkit sáhttet ovdamearkka dihte oažžut praktihkalaš doarjaga poláradutkanmátkkiide, veahki gaskariikkalaš oktavuođaiguin, lohpeohcamušaiguin, sihkkarvuođaoahpahusaiguin ja luoikamis muhtin rusttegiid.

Ovttas Dieđalašvuođaráđiin (Vetenskapsrådet) almmuha Poláradutkančállingotti doarjaga poláradutkamii. Prošeavtta árvvoštallo dieđalaččat Vetenskapsrådetis, ja árvvoštallama vuođul čállingoddi vuoruha dan joatkašuhtti mátkkeplánema. Dutkanprográmmaid Swedish Arctic Research Programme (SWEDARCTIC) Swedish Antarctic Research Programme (SWEDARP) bokte dutkit sáhttet oažžut vejolašvuođa logisttalaš doarjagii dutkamii Arktisis ja Antarktisis. Poláradutkančállingoddi dahká maid iežas almmuhusaid unnit prošeavttaide, Stöd i mindre omfattning (SiMO).

Ovttasbargguid bokte čállingoddi sáhttá maid veahkehit ruoŧa dutkiid oažžut doarjaga iežá riikkaid nášuvnnalaš poláraprográmmain, ja dalle oažžut vejolašvuođa bargat sin dutkanstašuvnnain.

Polarforum lea gávnnahanbáiki visot dutkiide doaimmaiguin poláraguovlluin, duoddariin ja iežá nuorttalaš guovlluin ja daid birra. Áigumuš lea bargojoavkkuid ja fierpmádagaid bokte addit fágarasttildeaddji oktavuođaid dutkiide, Poláradutkančállingotti ja iežá doaimmaheddjiid gaskkal. Polarforumis lea sullii 300 miellahttu sullii 40 ruoŧa oahppasajiin.

Birasbargu

Antarktisis oažžu, gaskariikkalaš soahpamuša jelgii, dušše dahkkot doaimmat mat leat áigun dutkamii ja iežá ráfálaš doaimmaide. Antarktissoahpamuš, mii fápmuduvvui 1961 ja man 50 riikka leat vuolláičállán, mudde doaimma Antarktisis.

Dan ruoŧa láhka Antarktisa birra galgá bearráigeahččat ahte dat gaskariikkalaš njuolggadusat Antarktissoahpamuš čuovvoluvvojit ja mearkkaša ahte ruoŧŧelaččat fertejit atnit lobi guossidit Antarktisa. Sii geat guossidit Antarktisa eai oačču duolvvidit, ráfehuhttit dahje vahágahttit ealibiid, šattuid ja luonddu.

Poláradutkančállingoddi addá lobiid, geat buohkat lága jelgii fertejit atnit, guossidit dahje bargat Antarktisis. Poláradutkančállingoddi lea ásahan birasjođihanvuogádaga birasbarggu doarjagii. Dego oassin barggus dahkko birasboađusčilgehus juohke mátkái sihke Arktisii ja Antarktis.

Ábeskuovu luondodieđalaš stašuvdna

Ábeskuovus lea luondodieđalaš stašuvdna mii lea sullii 20 miilla poláragierddu nuortalis ja lea njunuš rolla gaskariikkalaš dálkkádatdutkamis, mii geasuha dutkiid miehtá máilmmi. Luondu Ábeskuovu birra lea oalle girjját, sihke topográfalaččat ja geologalaččat ja maid dálkkádaga ektui. Dutkan lea máŋggabealat ja dutkanstašuvnnas jođihuvvo birasvákšun ja eksperimeanttat dan ođđaseamos teknologiijain eanan- ja jávreeatnamiin.

Birasvákšun jođihuvvo surggiin hydrologiija, čáhcekemiija, šattut ja fauna, fenologiija ja maid geomagnetisma ja atmosfearalaš kolisotopoktiibidjan. Eksprimeanttaid vehkiin iská got lassánan koldioksidamearit, UVB-suonjardahttin eanan- ja áibmotemperatuvra ja maid muohtaassodat váikkuhit ekovuogádahkii ja proseassaide dán vuogádagain.

Dat ekologalaš dutkan sisdoallá iskamiid soahkevuovdeguovlluin, jekkiin, láguin alpiidna- ja jiehkki váikkuhuvvon guovlluin, jávrriin ja čázadagain. Visot lágán eallin lagasbirrasis váldo vuhtii, mikrofiberiid rájis gitta turisttaide, ja áigeperspektiiva rievdá čuohti miljovnna jagi maŋos áiggis gitta sierra boahtteáigescenarioi.

Vuoskojeakkis (Stordalsmyren), 10 km Ábeskuovu lullelis, dutkit leat daid maŋemus 30 jagi geahččan permajieŋa ja got dat lea suddame. Njuoskaeanašaddodaga leavvan lea lassánan mearkkašahtti, ja metanaluoitin maid lassánan. Metan- ja koldioksidalonoheapmi daid stuorra čađđarokkiin nuortan ja atmosfeara gaskkal lea mearkkašupmi got dálkkádatvuogádat boahtá váikkuhuvvot boahtteáiggis.

Stašuvnnas gávdnojit sierranas čoakkálmasat birasdieđuiguin 100 jagi observašuvnnain ja ollu dokumentašuvdna dutkandoaimmas, earret iežá lagabut 3 000 dieđalaš almmuhusa. Stašuvnna diehtočoakkálmasas leat máŋga sierra birasvariabela, ovdamearkka dihte dálkkádat, muohtaassodat ja maid jieŋa assodat ja bistevašvuohta Duortnosjávrris.

Stašuvdna huksehuvvui 1910 ja 1913 rájis leat dahkkon meteorologalaš observašuvnnat ja jođihuvvon luondodieđalaš dutkan Ábeskuovus, muhto juo 1903 gávdnui dutkanstašuvdna Gátterjogas, sullii 35 km Ábeskuovu davvelis. Juohke jagi mannet sullii 600 dutki ja oahppi ja 200 konferánsaoasseváldi Ábeskuovu luondodieđalaš stašuvnnas. Stašuvnnas lea maid čuohtenár oahppogalledeamit earret iežá skuvllain, organisašuvnnain ja eiseválddiin juohke jagi.

Dutkanstašuvdnii beassá álkit raŧiin dahje ruovderáŧiin, ja girdigittiide Gironii ja Áhkkánjárgii/ Narvikii lea sullii 10 miilla. Stašuvnna váldoviesus gávdno orrun ja guossegievkkan dutkiide, ohppiide, studeanttaide ja konferánsaoasseváldiide geat leat guossin. Gávdno maid laboratoriat, kontuvrrat, vearstát, logaldallanlanjat, šaddoviessu, geahččaladdangilvišiljjut, áittit ja meteorologalaš stašuvdna.

Jiekŋadoadji Oden

Oden lea okta máilmmi gievrramus jiekŋadoadjin- ja dutkanfanas mii lea okta dain njunuš dutkansajiin poláraábiin. Poláradutkančállingoddi ja jiekŋadoadji Odena oamasteaddji Sjöfartsverket, leat ovttas ovddidan jiekŋadoadji dutkamii poláraguovlluin. Juo huksehusa áiggi Oden válbmejuvvui dutkama váras ja ođasmahttui jeavddalaččat.

Vuosttaš stuorra dutkanmátki čađahuvvui 1991 dalle go Oden, dego vuosttaš eahpeatomajođihuvvon fanas, ollii Nuortapolenii. Maŋŋil dan Oden lea mátkkoštan  sihke Arktisii ja Antarktisii.

Dutkit máŋga surggiin sáhttet geavahit fatnasa, mas lea oalle heivehanmunni máŋga laboratoriijat ja sajit dutkamii maid sáhttá heivehit juohke dutkanmátkái. Oden lea geavahuvvon sihke maringeologiijai ja oseanografiijai nugo ekologalaš dutkamis ja atmosfearadutkamii Arktisis ja Antarktisis. Fatnasis gávdnojit earret iežá vinšat, mearračáhcesisaváldin ja ođđaáigásaš multibeam-ekoloda, mii dahká vejolažžan 3D-gártema mearrabotnis.

Dutkanstašuvnnat Antarktisis

Poláradutkančállingoddi jođiha daid guokte ruoŧa dutkanstašuvnnaid Wasa ja Antarktisis. Sihke Wasa ja Svea leat Dronning Maud Landas. Wasas lea sadji 12-16 olbmuide ja geavahuvvo dutkamii. Sveas lea sadji njeallje olbmuide ja doaibma dego váldosadji- unnit dutkanjoavkkuide geat gaskaboddasaččat barget guovllus.

Ruoŧas ja Suomas lea bures ásahuvvon ovttasbargu Antarktisis ja Wasa lea suoma stašuvnna Aboa lahkosis. Ovddas dat leat dan nu gohččoduvvon Nordenskiöldbasa. Antarktisis gávdno maid muđuin stuorra gaskariikkalaš ovttasbargu daid sierra riikkaid gaskkal ja dutkamis mii jođihuvvo das.

Oktavuohta

Poláradutkančállingoddi
Boastačujuhus:
c/o Luleå tekniska universitet
971 87 Luleå

Leveránsa ja guossidančujuhus:
Polarforskningssekretariatet
c/o Luleå tekniska universitet
Laboratorievägen 14
971 87 Luleå

Telefovdna: 070-550 23 93
E-boastta: office@polar.se

Ábeskuovu luondodieđalaš stašuvdna
Vetenskapens väg 38
981 07 Abisko

Telefovdna: 0980-400 21
Fáksa: 0980-401 71
E-boastta: ans@polar.se